Lanttumaakari Juho Mertasen kirjoituksia ja mediaesiintymisiä (vihreät tekstit linkkejä):

Kauppalehti 19.3.2024: Alkoholiongelmiin puututaan työpaikoilla vasta vuosia liian myöhään

”Aktiivinen esihenkilötyö, työn tavoitteellisuus, tiimien yhtenäisyys ja työn sujuvuus, niiden pitäisi olla perushommaa. Kun esihenkilöt keskustelevat alaisten kanssa, he myös huomaavat selkeämmin, jos olemus alkaa muuttua tai virheiden määrä lisääntyy”, sanoo Ilmarisen asiantuntijapsykologi Juho Mertanen.

Talouselämä 17.3.2024: Yksi yleinen huono päätös voi tarkoittaa 550 000 euron menetystä – Listasimme ihmisen elinkaaren 5 vakavinta taloudellista virhettä

Työpäivät venyvät, deadlinet paukkuvat ja pää ei tunnu toimivan kunnolla. Esimerkiksi nämä voivat olla uupumisen oireita.
Uupuminen ei ole yksilön syytä, painottaa Mertanen. Avain työstressin vähentämiseen on hänen mukaansa säännöllinen ja aktiivinen lähijohtaminen. Olennaista on, että ihminen tietää, mitä häneltä edellytetään ja keneltä hän saa tukea, jos tehtävä tuntuu hankalalta.

Yle uutiset 21.10.2023: Ihminen ei kestä jatkuvaa kriisitilaa – psykologi Juho Mertanen neuvoo, miten pitää mielenterveydestä huolta maailman palaessa

Viime vuodet maailma on kulkenut kriisistä toiseen. Jatkuvat huonot uutiset koettelevat jaksamista ja saattavat horjuttaa turvallisuudentunnetta. Psykologi Juho Mertanen muistuttaa, että ihminen on biologisesti viritetty olemaan erityisen tietoinen huonoista uutisista.

Mieli henkilöjäsenet ry 11.6.2023: Mitä mielen päällä, juho mertanen?

Mikään SoTe-järjestelmä ei riitä, jos tuhoamme elinympäristöämme aktiivisesti, laiminlyömme elimistöjämme passiivisuudella, kieltäydymme toimimasta aikuisina lapsillemme, emme salli yhteisöissämme moninaisia tapoja olla olemassa ja vaadimme yli-inhimillistä suoriutumista työelämässämme, sanoo psykologi Juho Mertanen.

Le 1 Hebdo 19.4.2023: Le Paradoxe Nordique

Les pays nordiques sont quasiment toujours en tête de gondole des classements mondiaux sur le bonheur. Pourtant, ces mêmes pays connaissent de forts taux de dépression. D’où vient ce paradoxe apparent? Conversation avec Juho Mertanen, psychologue et expert des services de santé mentale en Finlande.

MIELI ry:n Nuori mieli urheilussa -podcast 1.9.2022:
Mielenterveys yhteiskunnassa ja urheilussa

Keskustelua mielenterveyden asemasta yhteiskunnassa sekä urheilun ja mielenterveyden yhteydestä. Vieraana on psykologi ja mielen hyvinvoinnin moniottelija Juho Mertanen.

Helsingin Sanomat 6.7.2022:
Kuilun reunoilla

Monessa perheessä leppoisa keskustelu kärjistyy helposti kiistelyksi. Asiantuntijan mukaan keskustelujen kaavaa kannattaa muuttaa, jos mielipide-erot johtavat kerta toisensa jälkeen riitaan.
Erilaisia mielipide-eroja riittää sukupolvien sisälläkin. Lasten ja vanhempien välillä ne voivat kuitenkin herättää erityisen voimakkaita tunteita, sanoo psykologi Juho Mertanen.

YLE Uutiset 2.4.2022:
Sotimaan aikova "Jami", 21, herää öisin painajaisiin, mutta hankkii silti matkalippuja Ukrainaan – "Haavoittumatonta sotilasta ei ole"

Psykologi Juho Mertanen on toiminut ihmisoikeustarkkailijana Lähi-idässä ja kouluttanut humanitaarisessa avussa työskenteleviä. Hänen mukaansa reaktiot sota-alueella toimimiseen voivat olla moninaisia.
– Osa saattaa lamaantua, osalla taas pitkä oleskelu jatkuvaa valppautta vaativissa oloissa voi tuottaa eräänlaisen ylivireystilan, jossa uhkia näkee joka puolella vaikka niitä ei olisikaan. Tätä on havaittu esimerkiksi ammattisotilailla, Mertanen kertoo.
Vierastaistelijoiden henkistä kuormaa lisää myös se, että vapaaehtoisena voi joutua tekemään asioita, joita myöhemmin katuu tai jotka käyvät omalletunnolle.

Duunitori 18.3.2022:
Katosiko keskittymiskyky? Psykologi kertoo, miten selvitä töistä, kun kriisi ahdistaa

Koronapandemia, Ukrainan sota, ilmastokriisi. Ahdistavat maailmantilanteet tai henkilökohtaisen elämän vastoinkäymiset voivat viedä työtehon ja keskittymiskyvyn. Psykologi Juho Mertanen kertoo, miten töistä selviää kriisin keskellä.

Uutissirkus 3.2.2022:
Rajuja skandaaleja Satiiriämpäri-kilpailussa: Voittaja paljasti oikean nimensä, pronssimitalisti kieltäytyi palkinnosta

Satiirinkirjoituskilpailumme kultamitalisti Julle Mandariin astuu esiin nimimerkkinsä takaa ja kertoo, että hänen oikea nimensä on Juho Mertanen. Mertasen Satiiriämpäri 2022 -voittajajuttu ”Piristymiskehotus paransi Pertin masennuksen” keräsi äänestysajan kestäessä 1926 tykkäystä.
Edellinen Mertasen voitto oli kaikkien aikojen ensimmäisestä Satiiriämpäri-kilpailustamme vuodelta 2018.

Uutissirkus 10.1.2022:
Piristymiskehotus paransi Pertin masennuksen (satiirijuttu, jolla osallistuin Satiiriämpäri 2022-kilpailuun)

Rautavaaralainen veneenveistäjä Pertti Muniniitetty, 56, hymyilee pihallaan aurinkoisesti vilkuttaessaan rivitalon eteen pysäköivälle toimittajalle.
Keittiössään hän suorastaan hypähtää kepeän tanssiaskeleen noutaessaan pöytään teekannua. Olemuksesta häntä ei voisi uskoa samaksi mieheksi, jota painoi vielä puoli vuotta sitten keskivaikea masennus. Näin kuitenkin oli, kunnes työkaveri kehotti häntä piristymään.

Helsingin Sanomat 14.11.2021:
Ystävistä ärsyyntyminen voi olla yli­kuormittumisen merkki – Asian­tuntija kertoo, mitä siitä pitäisi ajatella

Viime vuosien aikana ystäväni ovat alkaneet yksitellen ärsyttää minua. Ystäväni ovat täysin erilaisia keskenään, emmekä ole samaa suurta ystäväporukkaa, vaan olen tutustunut heihin eri polkujen kautta. Eri ystävissä ärsyttävät eri asiat ja olen alkanut välttelemään heidän seuraansa, some-sisältöään ja yhteydenottojaan. En kuitenkaan saa kiinni, mistä ärsytys kumpuaa. En myöskään kaipaa uusiakaan ystäviä. Muutoin koen olevani täysin tyytyväinen elämääni. Myös vanhempani ovat olleet erakkoja niin kauan kuin muistan. Liittyykö tämä luonteeseeni, vai olenkohan masentunut?
Mitä syitä ärsytyksen alla voi olla? Ongelmaa avaa psykologi Juho Mertanen.

Väkevä elämä -podcast 19.10.2021:
Juho Mertanen - Mielenterveysongelmat - mitä kaikkien olisi hyvä tietää?

Mitä meidän kaikkien olisi hyvä tietää mielenterveysongelmista yleissivistyksen tasolla? Millaisia myyttejä niihin liittyy ja vallitseeko yleisessä keskustelussa sitkeitä väärinymmärryksiä, joita olisi hyvä korjata? Millaisia ovat kaikkein yleisimmät mielenterveysongelmat ja ketkä niiden kanssa kamppailevat? Miten mielenterveysongelmat syntyvät, mitä niille voi itse tehdä ja miten toimia jos haluaa olla muille avuksi?
Äärimmäisen mainiossa ja hyödyllisessä jaksossa sekä hyvinvointialan ammattilaisille että tavallisille kansalaisille näitä ja muita teeman kysymyksiä kanssani pohtii kognitiivisen käyttäytymisterapian ja hyväksymis- ja omistautumisterapian oppeja soveltava savolaislähtöinen psykologi Juho "Lanttumaakari" Mertanen.

Helsingin Sanomat 3.10.2021:
Osa ihmisistä murehtii loputtomiin, mitä muut heistä ajattelevat – Tällainen on katastrofi­ajattelun kehä, joka nakertaa hyvin­vointia kuin huomaamatta

Miten lakata tulkitsemasta ja vatvomasta muiden mielipiteitä omasta olemisesta, ja mistä sellainen kumpuaa? Ongelmaa avaa psykologi Juho Mertanen. (…)
Kohtaamisten pohdiskelu jälkeenpäin on varsin yleinen ilmiö. Varmasti melkein jokainen meistä miettii etu- tai jälkikäteen tilanteita, joissa on paikalla vieraita ihmisiä tai jotka ovat itselle erityisen tärkeitä. Lisäksi elämme nykyisin vertailun kulttuurissa, joka voi vahvistaa taipumusta vatvoa omaa olemista. Jotkut ovat herkempiä jännittämään kohtaamisia muiden kanssa tai kiinnittämään huomiota merkkeihin, joiden mukaan toiset lähinnä arvostelevat itseä. Tällaiseen vaikuttavat vanhemmilta geeneissä perityt temperamentin piireet, kuten herkkyys.

Suomi Puhuu -podcast 13.5.2021:
Koronakriisi on paljastanut, mikä työpaikoilla on tärkeää

Yli vuoden kestänyt koronakriisi on pakottanut monenlaisiin muutoksiin sekä lähi- että etätöissä. Millaisia ongelmia ja onnistumisia töissä on koettu? Miten työkaveria ja alaista voi tukea työn haasteissa? Mitä positiivista koronasta on seurannut ja mitä oppeja kannattaa viedä mukana tulevaisuuden työelämään, aikaan jälkeen koronan?
Ellen Jokikunnaksen kanssa keskustelemassa korona-ajan vaikutuksista jaksamiseen työelämässä sekä työllisyyteen ja työn epävarmuuksiin liittyvästä stressistä ovat Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Helsingin Sanomat 9.4.2021:
Pitkät jäljet

Poikkeusaika on tuonut esiin epätasa-arvoa myös mielen hyvinvoinnissa, asiantuntijat sanovat. Osa ihmisistä on selvästi muita yksinäisempiä ja uupuneempia, ja se tulee näkymään vielä pitkään korona-ajan jälkeen.
Millaiset jäljet korona-aika jättää suomalaisten mielenterveyteen?
Ahdistusta ja pahaa oloa aiheuttavat nyt sairauden pelko, yksinäisyys sekä työttömyyden uhka, luettelee asiantuntijapsykologi Juho Mertanen mielenterveysjärjestö Mieli ry:stä. Korona-aikana erityisen kuormittuneita ovat nuoret, opiskelijat ja yksin asuvat. Mieli ry:n teettämän tuoreen kyselytutkimuksen mukaan huolta tulevaisuudesta ja uupumusta kokevat nyt poikkeusaikana erityisesti 18–34-vuotiaat nuoret aikuiset. Naiset kokevat huolta enemmän kuin miehet.

Sekasin-podcast 8.4.2021:
Itsensä vahingoittaminen

Psykologi Juho Mertanen kertoo muun muassa siitä, mistä itsensä vahingoittaminen johtuu, kuinka tilanteissa voisi pärjätä muilla keinoilla ja mitä tehdä jos lähimmäinen vahingoittaa itseään. Jakson aikana kerrotaan myös auttavista tahoista, joiden puoleen kääntyä jos itsellä tai kaverilla on taipumuksia itsensä vahingoittamiseen.

Kodin kuvalehti 7.4.2021:
Osaatko olla jämäkkä? Jos elämä on liikaa toisten toiveisiin vastaamista, voimat loppuvat. On aika löytää omat rajat. (Paperilehti)

Oman tilan ja ajan ottaminen on hyvinvointimme kulmakiviä, Mertanen muistuttaa. “Jokaisella pitää olla sellaisia päiviä, joina ei pelkästään reagoi toisten tarpeisiin vaan tekee oman jaksamisen kannalta tärkeitä juttuja.”
Lohdullista on, että jämäkkyyttä voi harjoitella. Jotta voi olla jämäkkä, täytyy ensin tutustua itseensä: millainen olen, mitä haluan ja tarvitsen, mihin en suostu.

YLE Radio Suomi 29.3.2021:
Pää kuntoon: Miten käsitellä surua ja menetystä?

Koronavuosi on tuonut mukanaan myös surua ja menetyksiä. Tautiin on menehtynyt läheisiä ja esimerkiksi nuorilta se on riistänyt monia kokemuksia ja mahdollisuuksia. Miten vaikeita tunteita voi käsitellä? Miten suru ilmenee ja mistä löytyy voimavaroja selviytymiseen? Vieraana asiantuntijapsykologi Juho Mertanen Mieli ry:stä.

Uudenmaan TE-palveluiden työkyvyn teemaviikko (YouTube) 23.3.2021:
Mielenterveyden edistäminen ja ongelmien ehkäisy työpaikoilla

MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen, rakentaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä edistää välittämisen kulttuuria. Ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolesta Suomessa ja kansainvälisesti toimiva MIELI ry tarjoaa myös apua elämän kriiseissä ja tukee erityisesti heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyttä ja hyvinvointia. Lähetyksessä MIELI ry:n toiminnasta kertoo mielenterveyden edistämisen asiantuntijapsykologi Juho Mertanen. Lisäksi kuullaan puheenvuoro Hyvän mielen työpaikka -merkin saaneen Alkon HRD-konsultilta Elisa Venäläiseltä.

Seura 19.2.2021:
Korona kiristää pinnaa ja koettelee ihmissuhteita – Miten suhtautua läheiseen, joka kieltää viruksen vaarallisuuden ja uskoo salaliittoteorioihin?

Koronapandemia jakaa mielipiteitä ja aiheesta liikkuu mitä villeimpiä salaliittoteorioita. Näkemykset voivat erota rajusti myös lähipiirissä. Kuinka toimia, jos korona kiristää pinnaa: kieltävä läheinen ei kuuntele ja pahimmillaan saattaa sivulliset vaaraan välinpitämättömyyttään? Kuinka säilyttää välit läheiseen? Näin vastaa asiantuntijapsykologi Juho Mertanen Mieli ry:stä.

Helsingin Sanomat 6.1.2021:
Tee se näin: Jos elämä tuntuu tyhjältä, apua voi antaa synkältä vaikuttava ajatusharjoitus – Psykologi kertoo, miten elämän saa tuntumaan merkityksellisemmältä

Hyvinvoinnin kannalta on hyödyllistä selvittää, millaisia taustaperiaatteita ja arvoja löytyy tavoitteiden takaa. Esimerkiksi hyväpalkkainen työ on konkreettinen asia, mutta sen taustalla voi olla halu saavuttaa itsenäisempi ja riippumattomampi elämä.
Arvoja voi ajatella ilmansuuntina. Välttämättä niitä ei täysin saavuta, mutta ne kertovat meille, mihin suuntaan haluaa purjehtia. Tavoitteet ovat saaria tietyssä ilmansuunnassa. Joskus merenkäynti voi olla niin kova, ettei tietylle rannalle voi rantautua, mutta suunta voi silti olla oikea. On tärkeää, ettei hyvinvointiaan kytke yksittäiseen tavoitteeseen, vaan taustalla vaikuttavaan arvoon. Arvon voi sitten jalkauttaa yksittäisiin elämän päätöksiin. Se tuo elämään jatkuvuuden tunnetta.

Helsingin Sanomat 22.12.2020:
Välitilassa

Maria Veitolalta löydettiin kasvain joulukuussa 2019, mutta hänet leikattiin vasta yhdeksän kuukautta myöhemmin. Nyt hän kertoo, miltä tuntuu olla leikkausjonossa, jonka pituutta ei tiedä kukaan.

Yle Akuutti 10.10.2020:
Nähdyksi ja kuulluksi tuleminen on mielenterveydelle supertärkeää, siksi aitoa kuuntelemista voi ja kannattaa opetella – nämä viisi vinkkiä auttavat sinut alkuun

Milloin viimeksi kysyit ystävältä, työkaverilta tai vaikkapa naapurilta hänen kuulumisiaan? Olitko aidosti kiinnostunut ja läsnä? Mielenterveyden kannalta kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on yksi tärkeimpiä asioita. Poimi tästä psykologin neuvot, joilla opit kuuntelemaan toista aidosti.

Vates-aluetoiminnan kick-off (YouTube) 24.9.2020:
Järjestötyöntekijän mielen hyvinvoinnista huolehtiminen poikkeusaikoina

Kuinka epävarmat tilanteet vaikuttavat psyykkiseen hyvinvointiimme työssä ja vapaa-ajalla ja mitä asioiden parantamiseksi voi tehdä?

Duunitori 11.8.2020:
Juotko liikaa tai huolettaako työkaverin päihteidenkäyttö? Asiantuntija neuvoo, miten toimia

Työyhteisössä voi tuntua vaikealta puuttua työkaverin tai esihenkilön mahdolliseen päihdeongelmaan, vaikka se olisi tiedossa. Sen sijaan kollegat saattavat alkaa peitellä päihdeongelmaisen tekemiä virheitä.
"Jos tuntuu, että asian voi ottaa puheeksi, kannattaa puhua huolestaan eikä osoittaa syyllistävällä sormella. Muistuttaa, että tukea on tarjolla, ja kannustaa avun hakemiseen", sanoo MIELI Suomen Mielenterveys ry -järjestön asiantuntijapsykologi Juho Mertanen.

Helsingin Sanomat 9.7.2020:
Sanna Marin paljastui kiroilijaksi, mutta muuttaako se käsitystämme hänestä hyvään vai huonoon suuntaan? Asiantuntijat kertovat, mitä hyötyä voimasanojen käytöstä voi olla

Tietyissä sosiaalisissa tilanteissa hyvin valittu kirosana voi hänen mukaansa toimia viestin tehostajana. Kirosana painottaa, että asia on tärkeä. Sitä voisi Mertasen mukaan kutsua epävirallisesti rakentavaksi kiroilemiseksi. Mutta jotta painotus toimii, puhujan täytyy tuntea sosiaalisen tilanteen säännöt. Jos kirosanoja käyttää väärässä tilanteessa, niistä voi nimittäin olla haittaa.

Iltalehti 23.6.2020:
Inka, 31, oli menettää henkensä masennuksen häpeäleiman takia

Vuoden 2019 mielenterveysbarometrin mukaan lähes joka toinen mielenterveysongelmista kärsinyt kokee joutuneensa leimatuksi sairautensa vuoksi. Kolmannes vastanneista kertoo hävenneensä hoitoon hakeutumista. Yhtä moni kertoo tunteneensa häpeää kertoessaan mielenterveysongelmistaan muille ihmisille.

Yle Akuutti 22.6.2020:
Rasismi sairastuttaa jokaisen

Emma-palkittu artisti Jesse Markin on kohdannut rasismia monessa muodossa. Omaa vihaansa hän käsittelee musiikin kautta. Entinen natsi Esa Holappa havahtui muuttamaan omaa suuntaansa tyttären syntymän myötä.

MTV Uutiset 15.6.2020:
Instagram-livessä ihmiset saavat kysyä mielenterveydestä – tällaiset asiat askarruttavat poikkeuskevään jälkeen: "Kyllä korona on tilannetta entisestään vaikeuttanut"

Mitä mielenterveyteen liittyy ja miten omasta mielenterveydestä voi pitää huolta? Entä mitä tehdä, jos on huolissaan läheisen jaksamisesta? Muun muassa nämä kysymykset askarruttivat ihmisiä ensimmäisessä lnstagram-livessä. Kahdeksana iltana kesäkuussa kuka tahansa voi kysyä Instagram-livessä mieltä painavista kysymyksistä ammattilaisilta. Mielenterveydestä keskustelevat ja kysymyksiin vastaavat psykologit Sini-Sofia Savola ja Jaakko Sahimaa. Keskustelua isännöi asiantuntijapsykologi Juho Mertanen MIELI ry:stä.

PAM 18.5.2020:
Corona makes us feel a lack of control – how can we maintain our mental health?

This exceptional spring has caused great psychological stress to many of us. Juho Mertanen, psychologist at Mieli Mental Health Finland, encourages people to focus on the things they can control.

PAM 14.5.2020:
Mindre kontroll över livet på grund av coronaviruset – hur få allt att hänga ihop?

Exceptionella våren har tärt på mentala resurserna hos många. Psykolog Juho Mertanen på Psykisk Hälsa Finland rf sporrar att fokusera på de frågor du kan påverka.

PAM 13.5.2020:
Korona on vienyt hallinnan tunnetta elämästä – miten pitää mieli kasassa?

”Miten menee?” kysyy Mieli ry:ssä työskentelevä Juho Mertanen. Hän on juuri saanut päätökseen yli kahdelle sadalle kuulijalle järjestetyn koulutusseminaarin, ja nyt on puhelinhaastattelun aika. Aihe on molemmissa sama: miten poikkeustila voi vaikuttaa mieleemme ja mitä sille voisi tehdä.
”Tällaisessa ainutlaatuisessa maailman tilanteessa, jossa olosuhteet ovat epänormaalit, omat reaktiot voivat olla vähän erikoisia. Niihin kannattaa suhtautua ymmärtävästi ja myötätuntoisesti”, hän sanoo.

Ilta-Sanomat 13.5.2020:
”Yksinäisyys on yhtä tappavaa kuin tupakka” – Millaisen hinnan Suomen vanhusväestö maksaa poikkeusoloista?

Rajoituksilla suojellaan vanhuksia, mutta myös rajoituksilla on hintansa. On vielä liian aikaista sanoa, missä valuutassa se maksetaan.
Tutkimuksia on tehty ympäri maailmaa muun muassa sars- ja ebolaepidemioista, mutta on huomioitava, että niissä karanteenit olivat lyhytkestoisia ja koskivat pientä ihmisjoukkoa. Monet vaikutuksista ovat ennalta-arvattavia. Pelkoa infektiosta, stressiä tarvikkeiden riittävyydestä ja toimeentulosta, turhautumista, tylsyyttä, hämmennystä, unettomuutta sekä vihaa.
Yllättävää on se, että vaikutukset voivat jatkua pitkään vielä karanteenin jälkeenkin, kuukausia tai jopa vuosia. Esimerkiksi pekingiläisen sairaalan työntekijöitä koskevassa tutkimuksessa 9 prosentilla ilmeni masennusoireilua vielä kolme vuotta sarsiin liittyneen karanteenin jälkeen.

Tekniikka ja talous 8.5.2020:
Korona koettelee nyt monen mielenterveyttä – teknologia-alalla työskentelevä Janne kertoo, miten masennus on vaikuttanut työelämään

Moderni työelämä edellyttää hyvää psyykkistä jaksamista oikeastaan koko ajan, sanoo asiantuntijapsykologi Juho Mertanen Suomen mielenterveys ry:stä. ”Kenenkään työkyky ei ole joka päivä sata prosenttia, joten työssä pitäisi olla joustonvaraa ja huokoisuutta.” Työpaikan arkikäytäntöjen pitäisi olla voimavaroja vahvistavia. Kun työntekijän mieli oireilee, työyhteisön tavalliseen arkeen kuuluva työn hyvä suunnittelu korostuu. Lähiesihenkilöiden kouluttaminen mielenterveyden ongelmien kohtaamiseen on tutkitusti hyödyllistä. Kriisiaikana yrityksen arvot punnitaan, Mertanen sanoo.

Duunitori 4.5.2020:
Toiko korona potkut? Katso 5 ohjetta yllättävistä kriisitilanteista selviämiseen

Jos korona tuo potkut tai lomautuksen, mielen hyvinvointi on koetuksella. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen antaa viisi tutkitusti toimivaa ohjetta, joiden avulla selviät äkillisestä kriisitilanteesta. Artikkeli on osa Mieli työssä -artikkelisarjaa, jossa paneudutaan mielenterveyden merkitykseen työelämän eri vaiheissa.

Yle Aamu 21.4.2020:
Ennakkoluulot korostuvat kriisiaikana - someraivoa, syyllistämistä, joukkopainetta

Korona ja siitä seuraava pelko vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Pelko purkautuu monissa arjen tilanteissa esimerkiksi someraivona, muiden tekemisten tarkkailuna ja syyllistämisenä. Osa myös tuntee syyllisyyttä, vaikka kukaan ei syyllistäisikään. Studiossa psykologi Juho Mertanen Mieli Ry:stä ja sometohtori Suvi Uski.

Karjalainen 19.4.2020:
Yksinäisyys aiheuttaa nuorelle usein häpeää, moni nuori salaa yksinäisyytensä vanhemmiltaan

Yksinäisyys kannattaa ottaa nuoren kanssa puheeksi matalalla kynnyksellä. Vaikka nuori ei haluaisi puhua asiasta, häntä voi helpottaa tieto siitä, että läheiset ovat huomanneet asian ja ovat valmiita kuuntelemaan. Mertanen suosittelee muistuttamaan nuorta siitä, että ulospäin itsevarmoillakin ihmisillä on omat epävarmuutensa, ja löytyy varmasti muitakin nuoria, joilla on samanhenkisiä ajatuksia. Nuorta voi tukea ohjaamalla häntä omien kiinnostuksen kohteiden ja iloa tuottavien asioiden pariin.

Iltalehti 11.4.2020:
Inka, 30, meikkasi itkun jäljet piiloon ja huikkasi iloiset huomenet töissä: ”Masennuksen itsehoito meni överiksi”

Arjen pitäisi olla tasapainoista. On hyvä pitää kiinni rutiineista ja ylläpitää ihmissuhteita. Nukkua riittävästi, harrastaa kohtuullisesti itselleen mieluista liikuntaa, syödä terveellisesti ja välttää päihteiden liikakäyttöä. Tsek, tsek, tsek! Mutta olin vetänyt masennuksen itsehoidon ääriasentoon.

YLEX 9.4.2020:
"Suurin osa meistä täällä on aika fucked up"

Masennus kelpaa popbiisin aiheeksi ja artistit auttavat seuraajiaan puhumalla vastoinkäymisistään, mutta kuka auttaa heitä?
(Annoin taustahaastattelun, ei mainintaa jutussa.)

Maailma.net 8.4.2020:
Kriisi- ja konfliktialueilla maailman epäreiluus ”tulee silmille” – Avustustyö on henkisesti kuormittavaa, ja viime vuosina se on alettu myös tunnustaa

”Aiemminkin on tiedetty, että nämä ovat rankkoja hommia, mutta tutkimusta on alettu tehdä vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Psyykkiseen hyvinvoinnin heikkenemiseen liittyy paljon häpeää ja oireiden piilottelua. Osa on pelännyt, että jos tunnustaa voivansa huonosti, ei pääse enää kentälle”, kertoo avustustyöntekijöitä valmentava psykologi Juho Mertanen.
Psyykkisen oireilun ennaltaehkäisyn tärkeys on alettu hänen mukaansa ymmärtää suomalaisissa avustusjärjestöissä syvällisemmin vasta viime vuosina.

Kansanvalistusseuran Perhe maailmalla -hankkeen blogi 18.3.2020:
Rakkaat kaukana – tunteet tykönä

Kaukana asuvat rakkaat herättävät meissä sekä kaipuuta että huolta. Asioiden tärkeysjärjestys ja ihmissuhteiden arvo voivat kunnolla paljastua meille vasta tilanteessa, jossa olemme pitkän välimatkan päässä läheisistämme.

Helsingin Sanomat 21.12.2019:
Hullu-Sanna käänsi pilkan voitoksi

Sanna Klemetti kertoo kuinka hän loi alter egokseen ensin underground-sankari Litku Klemetin ja sitten Kuhmoon jääneen Hullu-Sannan, joka kääntää mielenterveysongelmat voitokseen. Lopputulos saa ylistystä myös HS:n Vuoden levyt -valinnoissa.

MTV3 13.12.2019
Viiden jälkeen: Paperittomien terveydenhuollossa on tarjolla myös psykologin tapaamisia

Paperittomille ei tarjota Suomessa riittävää terveydenhuoltoa ja tilanne on ihmiselle erittäin raskas myös henkisesti. Siksi Paperittomien klinikalla apuaan tarjoavat myös vapaaehtoiset psykologit. Juho Mertanen kertoo, millaisia psyykkisiä haasteita paperittomuuteen voi liittyä ja miten niihin vastataan. Haastattelu kohdasta 31:28 alkaen.

Väkevä elämä -podcast 3.12.2019:
Mielen hyvinvointi, mielenterveyden kulmakivet ja kotikonstit

Podcastissa on ajan saatossa puhuttu paljon fyysisestä hyvinvoinnista. Mutta kuten tiedämme, kokonaisvaltainen hyvinvointi tarkoittaa myös sitä, että mieli voi hyvin. Mutta mistä asioista mielenterveys rakentuu, mikä on elintapojen rooli tässä ja mitä me voimme tehdä edistääksemme omaa ja toisten mielen hyvinvointia? Näihin ja muihin aiheeseen liittyviin kysymyksiin löytyy nyt vastauksia sillä studioon tuli vieraaksi MIELI Suomen mielenterveys ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen.

Studentum.fi 26.11.2019:
Viisi kysymystä opiskelijan mielenterveydestä

Vaikka nuorten keskuudessa kynnys puhua mielenterveyden ongelmista on madaltunut, aiheen ympärillä on yhä häpeää ja vääriä olettamuksia. Mielenterveysongelmat eivät aina näy päällepäin, ja on tärkeää ymmärtää, että kenen tahansa mielenterveys voi järkkyä. 
Mutta miten omaa mielenterveyttä ja jaksamista voisi ylläpitää? Mistä tietää, että ammattiavun hakeminen voisi olla paikallaan, ja mistä sitä saa?  Kysyimme 5 kysymystä opiskelijan mielenterveydestä Mieli ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertaselta.

Elisan ja Mieli ry:n yhteiskampanja Aidosti minä:
Älä anna somen sokaista

Somen päivitysvirtaa selatessa unohtuu helposti, että feediin on usein kerätty elämän huippukohtia ja kiillotettua arkea. Oman elämän vertaaminen muiden päivitysten kohokohtakokoelmaan on paitsi epärealistista, myös epäreilua itseä kohtaan.
Somen rooli ei kasva liian suureksi, kun muistaa viettää mielekästä ja tasapainoista arkea myös ruutujen ulottumattomissa. MIELI ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen kirjoitti neuvoja, joilla voit tasapainottaa somen roolia omassa arjessasi

Yle Uutiset 18.10.2019:
Kuormitutko kuormituksen hoito-ohjeista? Psykologilla on hyviä uutisia kaamosrasituksen kanssa kamppaileville

Kun syksy ja väsymys painavat päälle, kannattaa ottaa armollisuus avuksi ja heittää syyllisyys romukoppaan. Mieli ry:n eli entisen Suomen Mielenterveysseuran asiantuntijapsykologilla Juho Mertasella on lohdun sanoja niille, jotka kuormittuvat syyskuormituksen hoito-ohjeista. Lopussa on myös bonusneuvo joulukiireiden varalta.

YLE Aristoteleen kantapää 16.10.2019:
Miten puhua masentuneelle?

Kun masennus syö mielestä ilon, kehosta voiman ja tulevaisuudelta toivon, on ystävien tuki tarpeen. Mutta miten voi auttaa, jos kannustaviksi tarkoitetut sanat saavat masennuksen vain syvenemään? Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntijapsykologi Juho Mertanen neuvoo läheisiä pyrkimään aitoon vuorovaikutukseen ja avaamaan masentuneelle myönteisiä näköaloja, joiden avulla hän voi itse löytää toipumiselleen suunnan.

Yle 16.10.2019:
Älä hylkää masentunutta

Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa.
Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään? Eikö hän tajua, että noin ollen elämää valuu hukkaan?
Kyllä hän tajuaa ja se saa hänet epätoivon valtaan! Masentunut huomaa myös kanssaeläjien huolen ja turhautumisen, ja se lisää jo olemassa olevaa syyllisyyden ja itseinhon taakkaa.

BBC 25.9.2019:
Being depressed in the 'world's happiest country'

Most mental health experts agree that taboos around depression and anxiety have started to break down in Finland, especially since the nationwide anti-suicide push. This has contributed to more people seeking treatment, which makes it tricky to compare depression rates through the years and across age groups. But many young Finns who have experienced depression … believe there is still a stigma attached to anyone “identified as a depressed person”.

Etelä-Suomen Sanomat 20.8.2019:
Kammoja on elämänsä aikana joka toisella - näin fobiasta voi päästä eroon

Aiheuttavatko hämähäkit tai koirat ylimääräisiä sydämentykytyksiä? Vältteletkö korkeitat tai ahtaita paikkoja? Pyysimme Mieli ry:n asiantuntijapsykologia Juho Mertasta kertomaan, miten fobioista voisi päästä eroon.

Kirkkopäivät 2019 (YouTube) 18.5.2019:
Koulutuksen rooli humanitaarisessa työssä kriisialueilla

Miten aseellinen konflikti vaikuttaa nuoren elämään psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti? Miten koulutuksella voidaan tukea nuoren hyvinvointia ja arjen jälleenrakentamista pakolaisympäristöissä? Kirkon Ulkomaanavun projektipäällikkö Ville Wacklin ja kriisityöskentelyyn erikoistunut psykologi Juho Mertanen avaavat aihetta kehitysyhteistyön ja psykologian näkökulmasta.

RIKU-lehti 2/2018:
Autismikirjoon kuuluvan henkilön asema on haavoittuva rikosoikeudellisessa järjestelmässä

Autismikirjoon kuuluvien henkilöiden oikeusturvan toteutuminen on vaarassa rikosoikeudellisessa prosessissa, jos heidän erilaista tapaansa ajatella ja käsitellä tietoa ei huomioida. Lähes jokaisen asian ymmärtäminen riippuu yhteydestä, jossa se esiintyy. Edes punainen liikennevalo ei käske jokaisessa tilanteessa pysähtymään: suojatietä jo ylittävää se kehottaakin itse asiassa kiirehtimään.

Karjalainen 7.1.2018:
Länsirannalla ollut Juho, 31: Palestiinalaisen maatilan pellolle saattaa ilmestyä israelilaisten asuntoauto

Vastavalmistuneella psykologilla Juho Mertasella, 31, on surullinen olo. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti jaetun Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi 6. joulukuuta, eikä se tiedä hyvää. “Päätös rikkoo räikeästi useita kansainvälisiä sopimuksia. Yhä useampi menettää kotinsa, terveytensä, tulevaisuutensa ja pahimmassa tapauksessa henkensä.”
Varkauden seudulla syksyn työskennellyt psykologi oli viime keväänä kolme kuukautta ihmisoikeustarkkailijana Israelin miehittämällä Länsirannalla Betlehemissä ja sen lähialueilla. Siellä hän näki, mitä on sotatila ja kuinka ihmiset elävät kriisioloissa. Tilanne on sen jälkeen vain pahentunut.

Savon Sanomat 27.12.2018:
Ex-tarkkailija tietää, että tilanne vain kiristyy. Palestiinalaisten ihmisoikeuksissa Israelissa olisi riittänyt korjattavaa ilman Trumpiakin. (Paperilehti, etusivu, sivu 1 ja sivu 2)

Mertanen tietää, mistä puhuu. Varkauden seudulla syksyn työskennellyt, Siilinjärveltä kotoisin oleva psykologi oli viime keväänä ihmisoikeustarkkailijana Israelin miehittämällä Länsirannalla Betlehemissä ja sen lähialueilla. Siellä hän näki, mitä on sotatila ja kuinka ihmiset elävät kriisioloissa. Tilanne on sen jälkeen vain pahentunut.

Kotiviesti 27.11.2017:
Ihmisten asialla Betlehemissä

Ihmisyys ja sen ilmenemismuodot kiinnostavat psykologi Juho Mertasta. Siksi hän halusi toimia EAPPI-ohjelman ihmisoikeustarkkailijana Israelissa. “Betlehemin lähistöllä on runsaasti alueita, jotka on eroteltu palestiinalaisille ja israelilaisille” kertoo Juho Mertanen ja näyttää israelilaissiirtokuntien täplittämää Länsirannan karttaa. “Käytännössä ihmisten liikkuminen on hankalaa koska osa asuinalueista on eroteltu kahdeksanmetrisillä muureilla. Kulkeminen tapahtuu tarkastuspisteiden kautta, joissa jokaisen on voitava osoittaa henkilöllisyytensä.”

YLE Savo 27.1.2017:
Juho Mertanen lähtee ihmisoikeustarkkailijaksi Länsirannalle ja Itä-Jerusalemiin

Psykologi Juho Mertanen seuraa ihmisoikeustarkkailijana paikallisten arkea Länsirannalla ja Itä-Jerusalemissa kolme kuukautta. Tehtävänä on ihmisoikeustilanteesta raportoiminen kansainvälisille järjestöille.